Taulukot korteiksi

Tunnille saa lisää toiminnallisuutta, kun oppilaat kokoavat korteiksi leikattuja ajatuskarttoja, aikajanoja ja vertailu- tai koontitaulukoita. Joissakin korteissa voi olla myös katkelmia tekstilähteistä, kuvalähteitä, karttoja tai lippuja, joita järjestellään yläkäsitteen mukaisiin kategorioihin.

Työskentelytapa sopii moneen tarkoitukseen, kuten opetuksen eriyttämiseen tai pistetyöskentelyyn. Se tarjoaa mukavaa vaihtelua verkkopeleille. Tehtävätyyppi soveltuu hyvin ala- ja yläkouluun.

Toimintaohje 

1.) Oppilaat kokoavat korteista taulukon tai ajatuskartan joko yksin tai pareittain. 

2.) Valmiista työstä otetaan kuva ja se palautetaan esimerkiksi Coogle Classroomiin tai Padlettiin.

 Aiheita historiaan 

-Ranskan vallankumouksen syyt ja seuraukset

- Säädyt Suomessa

- Autonomisen Suomen hallintorakenne

-Demokratian ja diktatuurin vertailua

-Imperialismin hyvät ja huonot vaikutukset 

- Ensimmäisen maailman sodan syyt ja seuraukset

- Suomi toisessa maailmansodassa

- Toisen maailmansodan vaiheet

- Akselivallat ja liittoutuneet

- Kylmän sodan suurvaltojen vertailua

Aiheita yhteiskuntaoppiin

- Vaalit Suomessa

-Euroopan unionin hallinto ja sen tehtävät

- Yritysmuodot

Taitotavoitteita 

- Syiden ja seurausten hahmottaminen

- Sen ymmärtäminen, että asioilla saattoi olla erilaisia seurauksia eri osapuolille

- Tapahtumajärjestyksen hahmottaminen (kronologisuus)

- Kuvalähteiden tunnistaminen

- Havaintojen ja informaation ryhmittely eli kategorisointi 

-Rakenteiden etsiminen informaatiosta ja erilaisten jäsentelyperusteiden etsiminen.

- Tulkinnan ja tiedon tunnistaminen

Opettaja fasilitaattorina

Fasilitaattori on henkilö, jonka tehtävä on tukea ryhmän ajattelua ja edistää yhdessä tekemistä. Fasilitoimalla luodaan olosuhteita, joissa yhdessä tekeminen on helppoa. Fasilitaattori luo tilan, ajan, paikan ja tunnelman, joka lisää ryhmän ajattelun edellyksiä.

 Opettaja voi toimia fasilitaattoria esimerkiksi kokouksissa ja työpajoissa. Fasilitointi on asennemuutos. Oppimisessa siirrytään opettamisesta oppimisen fasilitointiin ja komentamisesta mahdollistamiseen ja ryhmätyöskentelyssä rajoittamisesta puitteiden luomiseen. 

 Fasilitaattori luo turvallisuutta, jotta kaikkien on turvallista sanoa, mitä kukin ajattelee. Hyvä fasilitaattori takaa, että jokaisella on ääni ja yhtäläinen oikeus tulla kuulluksi. 

Fasilitointi on hyvää suunnittelua etukäteen sekä ryhmän tekemistä tukevia toimintatapoja.  Fasilitaattori aktivoi ajattelua vuorottelemalla yksilö- ja pienryhmätyötä sekä koko ryhmän kanssa tehtävää työtä. Fasilitaattorin tehtävänä on pitää huoli ajasta ja etenemisestä.

 Fasilitointi on onnistunutta, kun ryhmä on päässyt tavoitteeseensa ja käyty prosessi on ollut mielekäs. Fasilitaattori pysyy sisällön tai ryhmän ristiriitojen suhteen puolueettomana, mutta ohjaa tai mahdollistaa ryhmää rakentavaa vuorovaikutusta. 

Fasilitaattorin tehtävänä on pitää huolta siitä, että asetettu kysymys on mielekäs ja oikein rajattu, jotta ryhmässä on tarpeeksi valtuuksia käsitellä ja ratkaista asiaa. Tämä ajatus sopii hyvin myös  opetuksen eriyttämiseen. Muutoin osallistaminen on näennäistä ja syö motivaatiota. Kun käsiteltävä asia on ryhmän ratkaistavissa ja ratkaisu syntyy osallistujien tasavertaisena yhteistyönä, saadaan jokainen sitoutumaan paremmin yhdessä tekemiseen. 

Fasilitointi luo mahdollisuuden osallistua ja osallistaa. 

 Lähteet 

 Kirjoituksessa on referoitu Ideapakan blogia 

https://ideapakka.fi/blogi/mita-fasilitointi-on/

Ideapakan sivuilta löytyy myös ilmaisia pohjia, joita voi hyödyntää historian, yhteiskuntaopin ja elämänkatsomustiedon tunneilla.

Vinkkejä sähköisten ylioppilaskokeiden aineistotehtäviin

Kuinka tehdään aineistoa sisältäviä tehtäviä siten, että aika riittää mahdollisimman hyvin? Oppilaat voivat poimia tästä itselleen sopivat vinkit.

1.Lue tehtävänanto hyvin säästääksesi aikaa. Mieti, mitä tehtävässä kysytään ennen kuin alat kirjoittamaan. Vilkaise tehtävänantoa uudelleen vastauksen eri vaiheissa, jotta se pysyy ohjenuorana koko vastauksesi ajan.

 2. Avaa ruudulle tarvitsemasi ikkunat, esimerkiksi vastaussivu ja aineistosivu. Jos oman koneesi näyttö on kovin pieni, kysy voisitko lainata koululta konetta, jossa on suurempi näyttö.

 3. Jäsentele asioita paperille esimerkiksi miellekarttojen, avainsanojen, aikajanojen ja listojen avulla. Voit hyödyntää myös kahta vierekkäistä palstaa kahden asian vertailuun tai hyvien ja huonojen puolien hahmottamiseen. Joskus nelikenttäinen SWOT-analyysi (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat) voi olla hyvä apukeino vastauksen hahmotteluun.

 4. Tee merkintojä suoraan aineistoon Abitin Okular- tai Writer ohjelmilla. Aineiston tekstin voi kooioida Writeriin, jossa voit tehdä siihen merkintöjä. Okular sopii PDF-materiaalille.

 5. Käytä kuvankaappauksia viitatessasi videoihin. Videoiden sisältöä voi kuvailla perinteisesti tekstissä. 

 6. Arvioi ja hyödynnä aineistoa. Joskus aineisto voi olla ns. virikeaineistoa, joka johdattaa kirjoittajaa aihepiiriin, mutta josta ei ole tarkoitus löytää tiettyjä oikeita asioita. Joskus aineisto voi puolestaan auttaa kirjoittajaa, jos sitä keskittyy tutkimaan, vaikka kokeisiin valmistautuminen olisi jäänyt puolitiehen. 

 7. Käytä lukutekniikoita. Esimerkiksi tietotekstissä otsikot ja väliotsikot sekä kappaleiden ensimmäiset lauseet sisältävät tekstin keskeisimmät tiedot, joita selitetään ja täydennetään muualla tekstissä. 

Valmistautumiseen vinkki

Ylen sivuilta löytyy ylioppilaskokeiden kysymykset aina vuodesta 2006 alkaen. Osaan niistä on olemassa Yliooppilaslautakunnan hyvän vastauksen kriteerit.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/yo-kokeet-historia

Lähteet: https://www.ylioppilastutkinto.fi/ylioppilastutkinto/digitaalinen-ylioppilastutkinto https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/03/07/sahkoinen-yo-koe-ja-aineistotehtavat-miten-suoriutua-kunnialla-aiempaa

Vuoropuhelusimulaatio

 Luokka jaetaan kahteen tai useampaan ryhmään, jotka edustavat jonkin sodan tai aatteellisen jännitteen osapuolia. Oppilaille annetaan tutkimuskysymykset, joiden avulla he selvittävät esimerkiksi oppikirjan tai opettajan valmisteleman lähdeaineiston avulla edustamansa puolen näkemykset konfliktin keskeisiin syihin ja tavoitteisiin liittyen.  

Sitten oppilaat laativat "mielenosoitusjulisteisiin" iskulauseita edustamiensa näkökulmien mukaisesti. 

Opettaja tai joku oppilaista toimii puheenjohtajana ja osapuolet ryhtyvät keskustelemaan konfliktiin liittyvistä aiheista samaistuen edustamaansa ryhmään. Halutessa oppilaille voi antaa myös henkilöllisyydet, jolloin oppilas ottaa kommenteissaan huomioon roolinsa sukupuolen, iän ja sosioekonomisen aseman. 

Vaihtoehtoinen toteutustapa on ensimmäiseksi jakaa oppilaille heidän roolihahmonsa, joiden perusteella he joutuvat aluksi päättelemään, millä puolella kyseinen henkilö todennäköisesti olisi ollut.

Työpaja sopii esimerkiksi  näihin teemoihin:

-Suomalaisten ja Bobrikovin suhtautuminen venäläistämistoimiin

-Suomen sisällissota 1918: millainen olisi ihanteellinen Suomi?

-Yhdysvaltojen sisällissota: etelä- ja pohjoisvaltioiden edustajat keskustelevat orjuudesta

-Neuvostoliittolaiset kommunistit ja yhdysvaltalaiset kapitalistit keskustelevat talousjärjestelmän paremmuudesta

Oppilaat harjoittelevat samalla argumentointitaitoja ja viestintää, jotka ovat hyödyllisiä taitoja työelämässä ja osallistuttaessa keskusteluun yhteisistä asioista yhteiskunnassa. Oppilaita on tehtävän lopuksi hyvä muistuttaa, että ongelmanratkaisussa väittelyn sijaan on hyvä käydä vuoropuhelua. Eri näkökulmista sama asia voidaan nähdä eri tavoilla. Toisen osapuolen kuunteleminen on osa dialogia, joka onnistuessaan johtaa ratkaisuun, johon molemmat osapuolet sitoutuvat. Näin voimme ehkäistä kuplia, joissa elävät ihmiset eivät kykene ymmärtämään toisiaan.

Lähteet

Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen julkaisuja 6. Matti Rautiainen ja Jan Löfström (toim.) KOKEILEVA HISTORIAN JA YHTEISKUNTAOPINPETUS

2015

Meemi-tehtävä etäkouluun

Tehtävän voi toteuttaa etäkoulussa Google Classroom- tai Teams-ympäristössä. Se sopii erilaisina variaatioita historiaan ja yhteiskuntaoppiin.

Meemi-tehtävä

1.) Lue tämä teksti huolella.

2.)Tee Canvalla meemi. Canva on verkkosovellus, johon pääset linkistä.Valitse Canvassa Instagram-postaus. https://www.canva.com/fi_fi/

Yhteiskuntaoppi

Valitse aihe näistä teemoista. Yritä edistää meemilläsi valitsemaasi asiaa.

-muovin kierrättäminen

-rasisminvastainen kampanja

-eläinten oikeudet

-lastenoikeudet

Keksi oma aihetunniste esim. #uuttamuovista. Aihetunniste helpottaa viestintää, Sen avulla viestit ohjautuvat oikeaan paikkaan ja sen avulla voi hakea tiettyyn aiheeseen liittyviä viestejä.

Historia

Valitse teema, josta teet propagandameemin. Meemi pyrkii edistämään teeman asiaa. Tässä käytämme hieman  mielikuvitusta, sillä kylmän sodan aikana sosiaalista mediaa ei vielä ollut.

- kylmän sodan aikainen kommunisminvastaisuus Yhdysvalloissa

- kylmän sodan aikainen kommunismi Neuvostoliitossa

Keksi oma aihetunniste esim. #työläiset. 

Meemi tarkoittaa suuren suosion saavuttanutta Internet-ilmiötä esim. julkaisua Instagramissa, Tiktokissa, Twitterissä tai Youtubessa. Aluksi meemit olivat nuoriso- ja alakulttuurien sisäistä viestintää. Nyt ne ovat yleisiä sosiaalisessa mediassa.

Meemin piirteitä ovat esimerkiksi: tavalliset ihmiset, huumori, yksinkertaisuus, toisto, leikillinen sisältö, tunteiden ilmaiseminen, nurinkääntäminen (karnevalisointi) ja yllätyksellisyys.

Meemit ovat muutakin kuin viihdettä. Niillä  voidaan vaikuttaa ihmisten arvoihin ja asenteisiin tai pitää niitä yllä. Meemejä on  käytetään myös  propagandatarkoituksiin, sillä ne ovat helposti leviäviä. Mieti siis mitä julkaiset, jaat eteenpäin tai mistä tykkäät sosiaalisessa mediassa.

Propaganda on aatteen tai opin järjestelmällistä levitystä, jolla pyritään muokkaamaan mielipidettä. Propaganda on tavoitteellista, harkittua ja järjestelmällistä pyrkimystä vaikuttaa ihmisten uskomuksiin, asenteisiin tai tekoihin. Propaganda luo mielikuvia ja pyrkii hallitsemaan mieliä. Se ruokkii ennakkoluuloja, yhdenmukaistaa ajattelua ja vaientaa erimieliset. Propaganda on diktatuureille ominainen viestinnänmuoto.

Propaganda voi koostua faktoista, väitteistä, huhuista, puolitotuuksista tai valheista. Se voi olla esim. lentolehtinen, juliste, video tai meemi. Lisää propagandasta voit lukea linkistä

Linkki, jonka avulla voitte keskustella propagandasta tunnilla. Voit  jakaa linkin oppilaille tai jakaa oman ruutusi meetissä.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/04/04/kaunistelua-valikointia-ja-suoraa-valehtelua-seitseman-faktaa-propagandasta

Lähteet

https://ilkkapohjalainen.fi/lasten-uutiset/mita-meemit-ovat-ja-miksi-niita-jaetaan-niin-innokkaasti-1.4767645

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Propaganda

Pedagogisen draaman keinoja elävöittämiseen

 

Tilannekuva (still-kuva) on työtapa, jossa ryhmä oppilaita muodostaa pysäytetyn kuvan jostakin konkreettisesta historiallisesta hetkestä. Opettaja jakaa tilanteita ryhmille, jotka esittävät tilanteen luokalle pysäytyskuvana. Luokka yrittää arvata, mitä tilannetta esitetään.

Harjoitusta voidaan syventää tekemällä kaksi kuvaa samasta tilanteesta, mutta eri näkökulmista.  Tällöin luokka yrittää arvata tilanteen lisäksi, kenen näkökulmasta tilanne esitetään. 

Ajatusäänet on työskentelytapa, jossa toimihenkilön ajatukset sanotaan ääneen. Rooli voi olla historiallinen henkilö (esim. Winston Churchill, Hitler, Stalin, Roosevelt, keisari Hirohito, Kyösti Kallio, Risto Ryti ja Mannerheim) tai jonkin ihmisryhmän edustaja (esim. orja, torppari, talonpoika, käsityöläinen, porvari, pappi, aatelinen tai Suomen sisällissodan punainen tai valkoinen sotilas).

Tämän työtavan voi lisätä tilannekuvaan, siten että katsojat käyvät kertomassa tilannekuvan henkilöiden ajatuksia ääneen.

Rooli seinällä on työtapa, jossa seinällä on ison paperin päällä (tai taululla)  henkilön tai jonkin ihmisryhmän edustajan kuva. Kuvan ympärille lisätään kirjoittaen tai piirtäen henkilön luonteenpiirteitä, ajatuksia, tekoja ja henkilöön vaikuttavia ympäristöön liittyviä tekijöitä.

Lähteet

Sutela, Heli. Pedagoginen draama 

https://draamakoulussa.com/2015/02/15/pedagoginen-draama/

Kuva

Pixabay

Tapoja eriyttää historianopetusta

Kuinka räätälöidä opetusta oppilaiden tarpeiden mukaisesti? Tässä muutamia tapoja. 

1.) Äänikirjojen ja opetusvideoiden käyttäminen. Monilla oppikirjasarjoilla on mobiilisovellus, joka sisältää äänikirjan. Kun muut lukevat kappaleen, oppilas voi kuunnella sen omilla kuulokkeillaan.

Oppilaalle voi hankkia Celia-kirjastoon tunnukset. Lue lisää: https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/

Monilla museolla on audiomateriaalia, jota voi hyödyntää opetuksessa, esim.  //www.kansallismuseo.fi/fi/avoin-museo/katso-ja-kuuntele

Tee omia opetusvideoita verkkoon. Opetusvideoita tehdessä on hyvä pitää mielessä kopiointiluvan sallimat mahdollisuudet ja rajoitukset.

2.) Tärppilistat kokeeseen valmistautumista varten. Osaamalla tietyt kohdat, voi tavoitella arvosanaa seitsemän ja osaamalla toisen setin listasta, voi tavoitella kahdeksikkoa jne. Oppilas voi  asettaa itselleen oman tavoitteen. Tärkeintä on, että jokainen yrittää valmistautua kokeeseen eikä kukaan pudottaisi lusikkaa nurkkaan koealueen laajuuden edessä. Tärppilistojen eriyttämisessä kannattaa hyödyntää opetussuunnitelman ydinsisältöjä. Oman tavoitteen asettaminen harjoittaa oman oppimisen ja opiskelutapojen itsearviointia.

3 .) Erilaiset kotitehtäväpaketit helpotetuista haastaviin. Tämä palvelleet myös eriyttämistä edistyneille. Oppilas voi valita tehtäväpaketin riippuen siitä, mitä arvosanaa tavoittelee. 

4.) Oppilas voi valita kirjoittaako miellekartan vai  esseen.

5.) Suulliset keskustelut kirjallisen kokeen tilalla. Keskustelut voivat olla myös ryhmäkeskusteluja.

6.) Oppilas kirjoittaa oppikirjasta väliotsikot ja tiivistelmän kappaleen lopusta vihkoonsa. Hän voi myös kertoa  lyhyesti omin sanoin suullisesti keskeiset asiat opettajalle tai toiselle oppilaalle.

7.) Verkosta löytyy selkeäkielisiä tai selkokielisiä sivustoja, joita voi antaa esitelmien tausta-aineistoksi. Osassa niistä on valmiita verkkotehtäviä. Lukeminen kannattaa aina, myös selkokielisten tekstien lukeminen. Opike.fi-sivustolta voi myös tilata maksullista selkokielistä materiaalia historian ja yhteiskuntaopin opetukseen.

https://opike.fi/suomenhistoria/

https://www.hi3.fi/

8. Helpotettu koe. Voit kirjoittaa käsin vihjeitä koepaperiin. Esseekysymyksen voi jakaa pienempiin kysymyksiin. Esseevastauksen voi kirjoittaa annettujen  avainsanojen pohjalta.  

9. Tenttikää laajempi koealue pienemmissä pätkissä, joista muodostuu yksi arvosana.

10. Eriytä koealuetta: koealue voi olla tiivistelmälaatikot kappaleiden lopusta ja kappaleiden väliotsikot.

11. Hidas kirjoittaja voi tehdä kuvamuistiinpanoja esimerkiksi kameralla, videokameralla tai kännykkäkameralla. OCR-toiminto muuttaa kuvassa olevan tekstin puheeksi. 

12. Perinteinen lukutikku tai -liuska rivin alla saattaa auttaa joitakin opilaita. Kirjan tekstin voi suurentaa kopiokoneella. 

13. Tietokoneella kirjoittaminen  käsinkirjoituksen sijaan voi toimia, jos käden ja silmän yhteistyössä on ongelmia. 

14. Hyödynnä opetuksessa kuvia. Esimerkiksi Finna.fi-palvelussa on historiaan ja tiedonhakuun sopivia valmiita opetuspaketteja.

15. Sijoita eniten tukea tarvitsevat oppilaat opettajan lähelle istumaan.

16.  Rohkaise oppilaitasi pyytämään apua. Pelkän kieltämisen sijaan, pyri vaihtamaan työrauhaa häiritsevä toiminta avun pyytämiseen. Kun oppilas ryhtyy puuhastelemaan omiaan, kyseessä voi olla sijaistoiminto opiskelun tuntuessa liian vaikealta. Silloin kyse ei ole halusta häiritä oppituntia tai tottelemattomuudesta, vaan tuen tarpeesta. Tästä voi keskustella oppilaan kanssa ja auttaa häntä hahmottamaan toimintamallejaan. 

17. Pistetyöskentely. Oppilaiden pääsy liikkeelle voi edistää oppilaiden keskittymistä.

18. Samanaikaisopettaja tai ohjaajan tuki. Tämä on resurssi, jonka käyttömahdollisuudet ovat kunta- ja koulukohtaisia. 

19. Anna muistiinpanot tulosteena. Oppilas oppilas alleviivaa muistiinpanoihin avainsanat tai oppilas täydentää tulosteesta puuttuvat avainsanat aukkotehtävän tapaan.Tulosteessa tulee olla selkeä ja suuri fontti sekä riviväli. Älä tasaa tekstin reunaa.

20. Oppilas voi palauttaa kotitehtäviään videoina esimerkiksi Teamsiin tai Google Classroomiin.

21. Opiskelun erityisiin painoalueisiin keskittyminen. Keskittymällä olennaiseen, oppilaalle jää voimavaroja kehittää oppimaan oppimisen taitojaan. Opiskelun erityisiä painoalueisiin keskittymistä voidaan käyttää vain tehostetun ja erityisen tuen oppilailla. Painoalueet muodostetaan opetussuunnitelman ydinsisällöistä eli vuosiluokan keskeisimmistä sisällöistä. Opettaja määrittelee painoalueet oppilaan oppimissuunnitelmassa tai HOJK;sissa, jos oppimäärää ei ole yksilöllistetty. Tavoitteena on auttaa oppilasta ottamaan haltuun opinnoissa etenemisen kannalta välttämättömät sisällöt.

22. Kannusta  oppilaita Wilma-merkinnöillä (esim. sinnikästä työskentelyä, noudatit ohjeita, uskalsin kokeilla uutta, osoitit yhteistyökykyä). Anna oppilaillesi kannustavaa palautetta myös suullisesti.

23. Puhuttele oppilaita nimeltä. Oppilaiden tunnistamisessa ja nimien opettelemisessa auttaa istumajärjestys. Tämä parantaa oppilaan kokemusta siitä, että kohtaat hänet yksilönä.

24. Kerrataan opiskelutekniikoita, kuten tietotekstin lukeminen ja muistikikat. Esim. autonomisen Suomen suurruhtinaiden ja Venäjän keisareiden nimien alkukirjaimista muodostuu sana "banaani", kun lisää alkuun b-kirjaimen.

Tietotekstissä väliotsikot kertovat keskeisimmän asian, joka löytyy myös heti kappaleen alusta. Oppikirjan lopusta  löytyy yleensä käsiteluettelo.

Avainsanoja 

Inkluusio

Eriyttävä opetus

Lähteet

https://www.lukihairio.fi/

https://www.eoliitto.fi/

https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/opiskelun-erityiset-painoalueet-eriyttamisen-menetelmana#3562e598

 Sinua voisi kiinnostaa myös

Pedagogisen draama elävöittäjänä. Ks. linkki.

Dublopalikoilla aikajanoja, kaavioita ja yhdistä parit-tehtäviä. Ks. linkki.

Historiallinen uutiskatsaus tai aamutelevisio. Ks. linkki.

Miellekartta liikkuen. Ks. linkki.

Kosketa esihistoriaa -ruukkutyöpaja. Ks. linkki

Historialliset rakennusmessut. Ks. linkki