Sukutarinat historiatiedon lähteenä

Kuvan metallipurnukka on esimerkki sukutarinaan liittyvistä esineistä. Se on pelastettu talvisodan ensimmäisessä pommituksessa tuhoutuneen talon raunioista Hiitolassa. Hieman kolhiintunut purnukka ja tarina perheen evakkotaipaleesta on välittynyt sukupolvelta toiselle.

Kohderyhmä:
Työtapa sopii kaikille luokka-asteille

Kuvaus
Oppilaat pyytävät vanhempiaan tai isovanhempiaan kertomaan sukutarinoita johonkin teemaan liittyen. Esimerkiksi monessa suvussa kerrotaan tarinoita suvun jäsenten vaiheista toisessa maailmansodassa. Toinen kiinnostava teema on esimerkiksi vanhempien lapsuusmuistot. Halutessaan oppilaat voivat tuoda sukutarinaan liittyvän esineen tai esittää kuvan siitä.

Tavoitteet

• Tehtävä lisää sukupolvien välistä vuorovaikutusta.
• Tehtävä laajentaa oppilaiden tietoutta oman sukunsa vaiheista.
• Oman suvun vaiheet linkittyvät opittuun tietoainekseen ja tekee siitä merkityksellisemmän.
• Tehtävä tarjoaa mahdollisuuden keskustella muistitiedosta historian lähteenä.

Yhteistyö
Aihe soveltuu myös äidinkielen ainekirjoituksen aiheeksi.

Historia empatiakasvatuksen keinona

Kohderyhmä
Alakoulu - lukio

Näkökulma
Historia sopii empatiakasvatuksen välineeksi, koska se on luonteeltaan narratiivinen, helposti tunteita koskettava ja se kertoo ihmisten olosuhteista ja teoista erilaisissa kulttuureissa.

Yhteistyössä äidinkielen opettajan kanssa esimerkiksi valokuvaa, museokäyntiä tai kulloinkin historiassa käsiteltävää aikakautta ilmiöineen voidaan hyödyntää kirjoitelmissa, joissa oppilaan tulee asettua menneisyyden ihmisen asemaan.

Menetelmiä

• Novelli
• Kirje (esim. suomalaisen siirtolaisen kotiväelleen kirjoittama)
• Sanomalehden otsikko ja pieni artikkeli tapahtuman eri osapuolten näkökulmista
• Vlogimainen päiväkirjaote tai Big Brotherin videohuonemainen tunnelmien tai asian kommentointi menneisyyden henkilöksi samaistuneena. Videot voidaan jakaa esim. Padlet.com-julkaisuseinällä (padlet.com)

Pedagogiset tavoitteet

• Empatiakyky
• Dialogisen näkökulman omaksuminen
• Lähdekritiikki

Aikajanan elävöittäminen QR-koodeilla

 Kohderyhmät:

 7-9 luokat ja lukio

 Tarvitsette nämä:

• tietokoneluokka tai tabletteja 
• internet-yhteys 
• Word tai vastaava ohjelma (esim. Open officen kirjoitusohjelma)
• tulostusmahdollisuus 
• QR-koodigeneraattori, jonka löydätte verkosta (ks. osoite alla) 
• tulostuspaperia
• värikästä paksuhkoa lankaa (esim. villalankaa) 
• nastoja ja sinitarraa 

• sakset

Projektin tavoitteena on luoda opiskeluympäristöä esim. luokkatilaa tai käytävää elävöittävä aikajana. Oppilaat kokoavat aikajanaan keskeisinä pitämiään tapahtumia ja ilmiöitä.

Keskeisistä asioista tehdään kyltit, joissa on QR-koodi lisämateriaaliin verkossa. Esim. Suomen sotaan (1808-1809) voi liittää koodin, joka johtaa Wikipediaan tai Sven Tuuvasta kertovaan mykkäfilmin katkelmaan Youtubessa. Kyltti yhdistetään aikajanaan langan ja nastojen avulla.

Jaa haluttu ajanjakso sopiviin osiin, esim. vuosikymmeniin, jotka annat aiheiksi oppilaista muodostamillesi ryhmille.

 

Linkki QR-koodigeneraattoriin:

http://www.qr-koodit.fi/generaattori

Qr-koodin tekeminen generaattorin avulla on helppoa. Tallenna koodi omalle koneellesi hiiren kakkospainikkeella: Tallenna kuva nimellä tai Save image as. Sitten voit käyttää tekemääsi tiedostoa kuvatiedoston tavoin.

Historialliset rakennusmessut pienoismalleja tekemällä

Kohderyhmä:

 Alakoulu

 Tarvitset:

• kopiopaperia paksumpaa paperia rakennukseen
• kartonkia alustaksi ja välikatoksi
• värikyniä
• kirkasta teippiä
• sakset
• liimaa

Ohjeet
Paperista ja kartongista voi askarrella esim. antiikin temppeleitä tai esihistoriallisia asuinpaikkoja. Anna edellisellä tunnilla luettavaksi teksti rakennukseen liittyen tai osoita oppikirjasta sopiva kohta. Kerro tulevasta askartelupajasta ja innosta lapsia halutessaan tuomaan kotoaan askarteluun sopivaa materiaalia. Niistä voi olla hyötyä etenkin esihistoriallisia asuinsijoja askarreltaessa. Valmista itse mallirakennus ja muodosta työryhmät. Anna lasten käyttää aluksi ongelmanratkaisukykyään rakennustekniikan suhteen. Jos työ ei edisty, neuvo oppilaita. Esim. temppelin pylväät saa tehtyä yhtä suuriksi taittamalla tiettyyn pituuteen leikattuja paperiarkkeja kynänipun ympärille. Pilari suljetaan liimalla ja teipillä. Katto kannattaa rakentaa kartonkisen välikaton päälle.  Rakennuksen sisälle kiinnitetään teipillä jumalapatsas eli piirretty paperinukke.




Taidot

• Yhteistoiminnallisuus
• Avaruudellinen hahmottaminen
• Perustiedot antiikin arkkitehtuurista ja jumalista / esihistorian asuinpaikoista ja elinkeinoista
• Kädentaidot

Pedagoginen tausta
Tekemällä oppiminen. Learning by doing. John Dewey

Muuta
Mahdollisuus yhteistyöhön kuvaamataidon kanssa. Paperista voi tehdä pienoismalleja monenlaisiin aikakausiin liittyen, kuten vaikka esihistoriallisista asuinpiireistä. Silloin ryhmille voi antaa eri aiheet (kivi-, rauta- tai pronssikausi) ja antaa aiheisiin liittyvän taustamateriaalin ja lopuksi koota taulukkoon joko vihkoon tai luokan seinälle keskeiset tiedot (esim. ajoitus, asuinrakennukset ja niiden sijainti elinkeinot, muut erityispiirteet).

Jotta koko luokka oppisi kaikista projektin aiheista, esihistoriallisista asumuksista tehdyistä malleista voi tehdä esittelyvideoita, jotka jaetaan esim. Padlet.com -julkaisuseinällä (padlet.fi)

Pienoismalleista voi järjestää asuntomessut koulun vitriiniin tai omaan luokkaan esim. vanhempainillan yhteyteen.

Kiitos
kuvan rakennukset tehneille Helsingin saksalaisen koulun kuudesluokkalaisille.

Esitelmän tekeminen tutkimuskysymysten avulla

Kohderyhmä:
7.lk - lukioluokat


Toimintaohjeet
Halutessa esitelmät voidaan tehdä myös pareittain.

1. Oppilaille jaetaan aiheet ja osoitetaan materiaali, esim. kirjan kappale, jonka pohjalta oppilaat laativat tutkimuskysymykset, joihin esitelmässä pyritään vastaamaan. 

Opettaja korostaa oppilaita ohjeistaessaan sitä, että esitelmässä on tavoitteena nostaa esille keskeisiä asioita, etenkin syyseuraussuhteita.

2. Opettaja kommentoi tutkimuskysymyksiä ja tarvittaessa oppilaat voivat niitä vielä muuttaa.

3. Oppilaat valmistelevat PowerPoint - esityksen oppikirjan, internet-lähteiden ja mahdollisten muiden kirjallisten lähteiden pohjalta. Esitelmän aluksi tulee esitellä tutkimuskysymykset ja esitelmässä tulee olla mukana lähdeluettelo.

4. Esitelmöitsijät laativat ristikon keskeisimmistä avainsanoista jollakin netistä löytyvällä ristisanasovellutuksella. Useita vaihtoehtoja löytää hakemalla esimerkiksi hakusanalla crossword engine. Valmiit ristisanatehtävät tallennetaan koulun sähköiseen oppimisympäristöön opettajan luomaan palautuskansioon, josta ne tulostetaan.

5.  Kullekin esitykselle opettaja nimeää vastuuparin (opponentin) jonka tehtävänä on arvioida kysymyksiä ja sitä miten niihin onnistuttiin esitelmässä vastaamaan. Vastuupari antaa  palautetta esitelmästä ennen muita oppilaita ja opettajaa. Vastuupari valmistautuu tehtäväänsä lukemalla etukäteen esitelmään liittyneen tausta-aineiston, esimerkiksi oppikirjan kappaleen.

6. Kotiläksyksi oppilaat saavat avainsanaristikon, jonka he tekevät luettuaan kirjan kappaleen.  Vaihtoehtoinen tapa ristikolle on, että oppilaat kirjoittavat vihkoihin tai tableteilla omaan dokumenttiin esitelmän keskeiset avainsanat. 

 
7. Halutessa voidaan sähköisessä oppimisympäristössä tai luokan seinälle julisteeseen tuottaa yhdessä aikajana, johon kunkin esitelmän tekijät käyvät lisäämässä esitelmänsä keskeiset vuosiluvut.

8. Seuraavalla oppitunnilla esitelmöitsijät näyttävät ristikon ratkaisun. He voivat myös suositella esitelmän aiheeseen liittyviä historiakulttuurituotteita, kuten elokuvia, kirjoja tai musiikkia.


Pedagogiset tavoitteet

• Yhteistoiminnallisuus
• Tietotekstin lukemisen taidot
• Syyseuraussuhteiden hahmottaminen
• Keskeisten asioiden erottaminen yksityiskohdista
• Tiedon kriittinen etsintä
• Esiintymistaidot
• PowerPoint-ohjelman käyttötaito
• Arviointi ja palautteen antaminen sekä vastaanottaminen
• Mahdollisuus aineiden väliseen yhteistyöhön äidinkielen kanssa.

Pedagoginen tausta

Tutkiva oppiminen