Vinkkejä sähköisten ylioppilaskokeiden aineistotehtäviin

Kuinka tehdään aineistoa sisältäviä tehtäviä siten, että aika riittää mahdollisimman hyvin? Oppilaat voivat poimia tästä itselleen sopivat vinkit.

1.Lue tehtävänanto hyvin säästääksesi aikaa. Mieti, mitä tehtävässä kysytään ennen kuin alat kirjoittamaan. Vilkaise tehtävänantoa uudelleen vastauksen eri vaiheissa, jotta se pysyy ohjenuorana koko vastauksesi ajan.

 2. Avaa ruudulle tarvitsemasi ikkunat, esimerkiksi vastaussivu ja aineistosivu. Jos oman koneesi näyttö on kovin pieni, kysy voisitko lainata koululta konetta, jossa on suurempi näyttö.

 3. Jäsentele asioita paperille esimerkiksi miellekarttojen, avainsanojen, aikajanojen ja listojen avulla. Voit hyödyntää myös kahta vierekkäistä palstaa kahden asian vertailuun tai hyvien ja huonojen puolien hahmottamiseen. Joskus nelikenttäinen SWOT-analyysi (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat) voi olla hyvä apukeino vastauksen hahmotteluun.

 4. Tee merkintojä suoraan aineistoon Abitin Okular- tai Writer ohjelmilla. Aineiston tekstin voi kooioida Writeriin, jossa voit tehdä siihen merkintöjä. Okular sopii PDF-materiaalille.

 5. Käytä kuvankaappauksia viitatessasi videoihin. Videoiden sisältöä voi kuvailla perinteisesti tekstissä. 

 6. Arvioi ja hyödynnä aineistoa. Joskus aineisto voi olla ns. virikeaineistoa, joka johdattaa kirjoittajaa aihepiiriin, mutta josta ei ole tarkoitus löytää tiettyjä oikeita asioita. Joskus aineisto voi puolestaan auttaa kirjoittajaa, jos sitä keskittyy tutkimaan, vaikka kokeisiin valmistautuminen olisi jäänyt puolitiehen. 

 7. Käytä lukutekniikoita. Esimerkiksi tietotekstissä otsikot ja väliotsikot sekä kappaleiden ensimmäiset lauseet sisältävät tekstin keskeisimmät tiedot, joita selitetään ja täydennetään muualla tekstissä. 

Valmistautumiseen vinkki

Ylen sivuilta löytyy ylioppilaskokeiden kysymykset aina vuodesta 2006 alkaen. Osaan niistä on olemassa Yliooppilaslautakunnan hyvän vastauksen kriteerit.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/yo-kokeet-historia

Lähteet: https://www.ylioppilastutkinto.fi/ylioppilastutkinto/digitaalinen-ylioppilastutkinto https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/03/07/sahkoinen-yo-koe-ja-aineistotehtavat-miten-suoriutua-kunnialla-aiempaa

Vuoropuhelusimulaatio

 Luokka jaetaan kahteen tai useampaan ryhmään, jotka edustavat jonkin sodan tai aatteellisen jännitteen osapuolia. Oppilaille annetaan tutkimuskysymykset, joiden avulla he selvittävät esimerkiksi oppikirjan tai opettajan valmisteleman lähdeaineiston avulla edustamansa puolen näkemykset konfliktin keskeisiin syihin ja tavoitteisiin liittyen.  

Sitten oppilaat laativat "mielenosoitusjulisteisiin" iskulauseita edustamiensa näkökulmien mukaisesti. 

Opettaja tai joku oppilaista toimii puheenjohtajana ja osapuolet ryhtyvät keskustelemaan konfliktiin liittyvistä aiheista samaistuen edustamaansa ryhmään. Halutessa oppilaille voi antaa myös henkilöllisyydet, jolloin oppilas ottaa kommenteissaan huomioon roolinsa sukupuolen, iän ja sosioekonomisen aseman. 

Vaihtoehtoinen toteutustapa on ensimmäiseksi jakaa oppilaille heidän roolihahmonsa, joiden perusteella he joutuvat aluksi päättelemään, millä puolella kyseinen henkilö todennäköisesti olisi ollut.

Työpaja sopii esimerkiksi  näihin teemoihin:

-Suomalaisten ja Bobrikovin suhtautuminen venäläistämistoimiin

-Suomen sisällissota 1918: millainen olisi ihanteellinen Suomi?

-Yhdysvaltojen sisällissota: etelä- ja pohjoisvaltioiden edustajat keskustelevat orjuudesta

-Neuvostoliittolaiset kommunistit ja yhdysvaltalaiset kapitalistit keskustelevat talousjärjestelmän paremmuudesta

Oppilaat harjoittelevat samalla argumentointitaitoja ja viestintää, jotka ovat hyödyllisiä taitoja työelämässä ja osallistuttaessa keskusteluun yhteisistä asioista yhteiskunnassa. Oppilaita on tehtävän lopuksi hyvä muistuttaa, että ongelmanratkaisussa väittelyn sijaan on hyvä käydä vuoropuhelua. Eri näkökulmista sama asia voidaan nähdä eri tavoilla. Toisen osapuolen kuunteleminen on osa dialogia, joka onnistuessaan johtaa ratkaisuun, johon molemmat osapuolet sitoutuvat. Näin voimme ehkäistä kuplia, joissa elävät ihmiset eivät kykene ymmärtämään toisiaan.

Lähteet

Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen julkaisuja 6. Matti Rautiainen ja Jan Löfström (toim.) KOKEILEVA HISTORIAN JA YHTEISKUNTAOPINPETUS

2015