Musiikin kuunteleminen kuulokkeilla tukee oppimista

" Kuuntelen kotonakin musiikkia, kun teen läksyjä. Musiikin avulla pystyn keskittymään paremmin."
Yläkoululaisen oppilaspalaute

Ulkoiset ärsykkeet voivat edistää ekstrovertti-ihmisten oppimista. Jos ekstrovertit eivät saa ulkoisia ärsykkeitä, he kärsivät dopamiinivajeesta ja pitkästyvät. Se voi näkyä keskittymisvaikeutena.  Oppimista tukevan ulkoisen ärsykkeen voi tarjota kuulokkeilla kuunneltava musiikki. Näin oppilaat voivat valita itselleen sopivimman opiskeluympäristön esimerkiksi yksilötyönä tehtäviin analyyseihin tai muihin kirjallisiin töihin.

On hyvä muistaa, että musiikkia ei saa kuunnella liian kovalla äänenvoimakkuudella, joka voi vaurioittaa kuuloa.

Tieteellistä taustaa 

Introvertti ja ekstrovertti ovat psykologi C.G. Jungin määrittelemiä persoonallisuuden piirteitä. Typistäen sanottuna introvertti on sisäänpäinkääntynyt ja ekstrovertti ulospäinkääntynyt. Ekstrovertit orientoituvat ulkoisen maailman kautta ja introvertit orientoituvat maailmaan sisäisen kautta.

Aivotutkimuksissa on havaittu, että introvertti–ekstrovertti-piirteet perustuvat biologiaan. Ihmisaivoista löytyy fysiologisia vastaavuuksia eri persoonallisuuden ominaisuuksille ja toiminnalle. Introverttien aivojen otsalohkon kuorella on voimakkaampaa sähköistä toimintaa kuin ekstroverteilla. Alueelle sijoittuvat oppiminen, päätöksenteko, muisti ja ongelmanratkaisu. Introverttien ja ekstroverttien aivoissa veri virtaa eri reittejä. Introverteilla ärsykkeet joutuvat kulkemaan pidemmän matkan aivojen hermoradoissa kuin ekstroverteilla. Jungin mukaan kaikkein yleisin persoonallisuustyyppi on ambivertti, joka on sekoitus kumpaakin ääripäätä. On muistettava, että Jungille kaikki persoonallisuustyypit olivat yhtä tärkeitä ja arvokkaita, sillä hänen mukaansa ne täydentävät toisiaan auttamalla toinen toisiaan avartamaan näkemyksiään ja hyötymään uusista tarkastelutavoista.

Introverteillä on korkeammat asetyylikoliinipitoisuudet. Asetyylikoliini on välittäjäaine, joka vaikuttaa keskittymiseen, muistiin ja oppimiseen.  Ekstroverteilla on havaittu korkeammat aktiivisuudet dopamiinin kulkureiteillä. Dopamiini yllyttää liikkeelle, tekee uteliaaksi, vaihtelunhaluiseksi ja saa kaipaamaan palkkioita. Välittäjäaineiden pitoisuuden erot vaikuttavat siihen, että introvertteja luonnehtii turvallisuushakuisuus, harkitsevuus ja ristiriitojen välttely, ja ekstrovertteja palkitsemisen tarve, ilo, into, kiihkeys ja riskinotto. Ulkoiset ärsykkeet voivat edistää ekstrovertti-ihmisten oppimista. Jos ekstrovertit eivät saa ulkoisia ärsykkeitä, he kärsivät dopamiinivajeesta ja pitkästyvät. Se voi näkyä keskittymisvaikeutena.

Lähdekirjallisuutta

Ehnberg, Lars: Unia. satuja ja myyttejä. Johdatus C.G.Jungin analyyttiseen psykologiaan.
Noxboox 2013

Keltinkangas-Järvinen, Liisa. Temperamentti ja koulumenestys. WSOY 2011