Vinkkejä sähköisten ylioppilaskokeiden aineistotehtäviin

Kuinka tehdään aineistoa sisältäviä tehtäviä siten, että aika riittää mahdollisimman hyvin? Oppilaat voivat poimia tästä itselleen sopivat vinkit.

1.Lue tehtävänanto hyvin säästääksesi aikaa. Mieti, mitä tehtävässä kysytään ennen kuin alat kirjoittamaan. Vilkaise tehtävänantoa uudelleen vastauksen eri vaiheissa, jotta se pysyy ohjenuorana koko vastauksesi ajan.

 2. Avaa ruudulle tarvitsemasi ikkunat, esimerkiksi vastaussivu ja aineistosivu. Jos oman koneesi näyttö on kovin pieni, kysy voisitko lainata koululta konetta, jossa on suurempi näyttö.

 3. Jäsentele asioita paperille esimerkiksi miellekarttojen, avainsanojen, aikajanojen ja listojen avulla. Voit hyödyntää myös kahta vierekkäistä palstaa kahden asian vertailuun tai hyvien ja huonojen puolien hahmottamiseen. Joskus nelikenttäinen SWOT-analyysi (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat) voi olla hyvä apukeino vastauksen hahmotteluun.

 4. Tee merkintojä suoraan aineistoon Abitin Okular- tai Writer ohjelmilla. Aineiston tekstin voi kooioida Writeriin, jossa voit tehdä siihen merkintöjä. Okular sopii PDF-materiaalille.

 5. Käytä kuvankaappauksia viitatessasi videoihin. Videoiden sisältöä voi kuvailla perinteisesti tekstissä. 

 6. Arvioi ja hyödynnä aineistoa. Joskus aineisto voi olla ns. virikeaineistoa, joka johdattaa kirjoittajaa aihepiiriin, mutta josta ei ole tarkoitus löytää tiettyjä oikeita asioita. Joskus aineisto voi puolestaan auttaa kirjoittajaa, jos sitä keskittyy tutkimaan, vaikka kokeisiin valmistautuminen olisi jäänyt puolitiehen. 

 7. Käytä lukutekniikoita. Esimerkiksi tietotekstissä otsikot ja väliotsikot sekä kappaleiden ensimmäiset lauseet sisältävät tekstin keskeisimmät tiedot, joita selitetään ja täydennetään muualla tekstissä. 

Valmistautumiseen vinkki

Ylen sivuilta löytyy ylioppilaskokeiden kysymykset aina vuodesta 2006 alkaen. Osaan niistä on olemassa Yliooppilaslautakunnan hyvän vastauksen kriteerit.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/yo-kokeet-historia

Lähteet: https://www.ylioppilastutkinto.fi/ylioppilastutkinto/digitaalinen-ylioppilastutkinto https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/03/07/sahkoinen-yo-koe-ja-aineistotehtavat-miten-suoriutua-kunnialla-aiempaa

Vuoropuhelusimulaatio

 Luokka jaetaan kahteen tai useampaan ryhmään, jotka edustavat jonkin sodan tai aatteellisen jännitteen osapuolia. Oppilaille annetaan tutkimuskysymykset, joiden avulla he selvittävät esimerkiksi oppikirjan tai opettajan valmisteleman lähdeaineiston avulla edustamansa puolen näkemykset konfliktin keskeisiin syihin ja tavoitteisiin liittyen.  

Sitten oppilaat laativat "mielenosoitusjulisteisiin" iskulauseita edustamiensa näkökulmien mukaisesti. 

Opettaja tai joku oppilaista toimii puheenjohtajana ja osapuolet ryhtyvät keskustelemaan konfliktiin liittyvistä aiheista samaistuen edustamaansa ryhmään. Halutessa oppilaille voi antaa myös henkilöllisyydet, jolloin oppilas ottaa kommenteissaan huomioon roolinsa sukupuolen, iän ja sosioekonomisen aseman. 

Vaihtoehtoinen toteutustapa on ensimmäiseksi jakaa oppilaille heidän roolihahmonsa, joiden perusteella he joutuvat aluksi päättelemään, millä puolella kyseinen henkilö todennäköisesti olisi ollut.

Työpaja sopii esimerkiksi  näihin teemoihin:

-Suomalaisten ja Bobrikovin suhtautuminen venäläistämistoimiin

-Suomen sisällissota 1918: millainen olisi ihanteellinen Suomi?

-Yhdysvaltojen sisällissota: etelä- ja pohjoisvaltioiden edustajat keskustelevat orjuudesta

-Neuvostoliittolaiset kommunistit ja yhdysvaltalaiset kapitalistit keskustelevat talousjärjestelmän paremmuudesta

Oppilaat harjoittelevat samalla argumentointitaitoja ja viestintää, jotka ovat hyödyllisiä taitoja työelämässä ja osallistuttaessa keskusteluun yhteisistä asioista yhteiskunnassa. Oppilaita on tehtävän lopuksi hyvä muistuttaa, että ongelmanratkaisussa väittelyn sijaan on hyvä käydä vuoropuhelua. Eri näkökulmista sama asia voidaan nähdä eri tavoilla. Toisen osapuolen kuunteleminen on osa dialogia, joka onnistuessaan johtaa ratkaisuun, johon molemmat osapuolet sitoutuvat. Näin voimme ehkäistä kuplia, joissa elävät ihmiset eivät kykene ymmärtämään toisiaan.

Lähteet

Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen julkaisuja 6. Matti Rautiainen ja Jan Löfström (toim.) KOKEILEVA HISTORIAN JA YHTEISKUNTAOPINPETUS

2015

Meemi-tehtävä etäkouluun

Tehtävän voi toteuttaa etäkoulussa Google Classroom- tai Teams-ympäristössä. Se sopii erilaisina variaatioita historiaan ja yhteiskuntaoppiin.

Meemi-tehtävä

1.) Lue tämä teksti huolella.

2.)Tee Canvalla meemi. Canva on verkkosovellus, johon pääset linkistä.Valitse Canvassa Instagram-postaus. https://www.canva.com/fi_fi/

Yhteiskuntaoppi

Valitse aihe näistä teemoista. Yritä edistää meemilläsi valitsemaasi asiaa.

-muovin kierrättäminen

-rasisminvastainen kampanja

-eläinten oikeudet

-lastenoikeudet

Keksi oma aihetunniste esim. #uuttamuovista. Aihetunniste helpottaa viestintää, Sen avulla viestit ohjautuvat oikeaan paikkaan ja sen avulla voi hakea tiettyyn aiheeseen liittyviä viestejä.

Historia

Valitse teema, josta teet propagandameemin. Meemi pyrkii edistämään teeman asiaa. Tässä käytämme hieman  mielikuvitusta, sillä kylmän sodan aikana sosiaalista mediaa ei vielä ollut.

- kylmän sodan aikainen kommunisminvastaisuus Yhdysvalloissa

- kylmän sodan aikainen kommunismi Neuvostoliitossa

Keksi oma aihetunniste esim. #työläiset. 

Meemi tarkoittaa suuren suosion saavuttanutta Internet-ilmiötä esim. julkaisua Instagramissa, Tiktokissa, Twitterissä tai Youtubessa. Aluksi meemit olivat nuoriso- ja alakulttuurien sisäistä viestintää. Nyt ne ovat yleisiä sosiaalisessa mediassa.

Meemin piirteitä ovat esimerkiksi: tavalliset ihmiset, huumori, yksinkertaisuus, toisto, leikillinen sisältö, tunteiden ilmaiseminen, nurinkääntäminen (karnevalisointi) ja yllätyksellisyys.

Meemit ovat muutakin kuin viihdettä. Niillä  voidaan vaikuttaa ihmisten arvoihin ja asenteisiin tai pitää niitä yllä. Meemejä on  käytetään myös  propagandatarkoituksiin, sillä ne ovat helposti leviäviä. Mieti siis mitä julkaiset, jaat eteenpäin tai mistä tykkäät sosiaalisessa mediassa.

Propaganda on aatteen tai opin järjestelmällistä levitystä, jolla pyritään muokkaamaan mielipidettä. Propaganda on tavoitteellista, harkittua ja järjestelmällistä pyrkimystä vaikuttaa ihmisten uskomuksiin, asenteisiin tai tekoihin. Propaganda luo mielikuvia ja pyrkii hallitsemaan mieliä. Se ruokkii ennakkoluuloja, yhdenmukaistaa ajattelua ja vaientaa erimieliset. Propaganda on diktatuureille ominainen viestinnänmuoto.

Propaganda voi koostua faktoista, väitteistä, huhuista, puolitotuuksista tai valheista. Se voi olla esim. lentolehtinen, juliste, video tai meemi. Lisää propagandasta voit lukea linkistä

Linkki, jonka avulla voitte keskustella propagandasta tunnilla. Voit  jakaa linkin oppilaille tai jakaa oman ruutusi meetissä.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/04/04/kaunistelua-valikointia-ja-suoraa-valehtelua-seitseman-faktaa-propagandasta

Lähteet

https://ilkkapohjalainen.fi/lasten-uutiset/mita-meemit-ovat-ja-miksi-niita-jaetaan-niin-innokkaasti-1.4767645

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Propaganda

Pedagogisen draaman keinoja elävöittämiseen

 

Tilannekuva (still-kuva) on työtapa, jossa ryhmä oppilaita muodostaa pysäytetyn kuvan jostakin konkreettisesta historiallisesta hetkestä. Opettaja jakaa tilanteita ryhmille, jotka esittävät tilanteen luokalle pysäytyskuvana. Luokka yrittää arvata, mitä tilannetta esitetään.

Harjoitusta voidaan syventää tekemällä kaksi kuvaa samasta tilanteesta, mutta eri näkökulmista.  Tällöin luokka yrittää arvata tilanteen lisäksi, kenen näkökulmasta tilanne esitetään. 

Ajatusäänet on työskentelytapa, jossa toimihenkilön ajatukset sanotaan ääneen. Rooli voi olla historiallinen henkilö (esim. Winston Churchill, Hitler, Stalin, Roosevelt, keisari Hirohito, Kyösti Kallio, Risto Ryti ja Mannerheim) tai jonkin ihmisryhmän edustaja (esim. orja, torppari, talonpoika, käsityöläinen, porvari, pappi, aatelinen tai Suomen sisällissodan punainen tai valkoinen sotilas).

Tämän työtavan voi lisätä tilannekuvaan, siten että katsojat käyvät kertomassa tilannekuvan henkilöiden ajatuksia ääneen.

Rooli seinällä on työtapa, jossa seinällä on ison paperin päällä (tai taululla)  henkilön tai jonkin ihmisryhmän edustajan kuva. Kuvan ympärille lisätään kirjoittaen tai piirtäen henkilön luonteenpiirteitä, ajatuksia, tekoja ja henkilöön vaikuttavia ympäristöön liittyviä tekijöitä.

Lähteet

Sutela, Heli. Pedagoginen draama 

https://draamakoulussa.com/2015/02/15/pedagoginen-draama/

Kuva

Pixabay